Valtakunnalliset veteraanijärjestöt Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja Rintamanaisten Liitto sekä Kaatuneitten Omaisten Liitto päättivät perustaa vuonna 2007 yhteistä varainhankintaa varten Veteraanivastuu ry:n ja käyttää sen yhteisen varainhankinnan nimenä Sotiemme Veteraanit -tunnusta.
Sotiemme Veteraanit -tunnuksen alla kerätään varoja kaikille sotiemme veteraaneille. Liitot hoitavat avustusten ja muun tuen jaon omille jäsenilleen. Veteraanivastuu ry hoitaa tuen jaon liittoihin kuulumattomille veteraaneille. Lisäksi se huolehtii ikääntyville veteraaneille yhä tärkeämmästä järjestöjen yhteisestä hengellisestä työstä ja kansainvälisestä toiminnasta.
Tärkeä toiminnan tavoite on pitää veteraanien asiaa ja tarpeita esillä julkisuudessa. Seuraavaan on koottu Sotiemme Veteraaneihin liittyviä usein tehtyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin.
- Sotiemme Veteraanit –varainhankinta, mitä se on?
- Mitä keräysvaroilla tehdään?
- Mikä on Sotiemme Veteraanit -varainhankinnan tuotto ja kulut?
- Onko jo myöhäistä kerätä varoja sotiemme veteraanien auttamiseksi?
- Miten voin olla varma, että olette oikealla asialla?
- Mikä on yhteiskunnan rooli veteraanien auttamisessa?
- Kuka saa apua Sotiemme Veteraanit -varainhankinnasta?
- Miten avustusta haetaan?
- Mistä tiedän, onko veteraanisukulaisellani rintamatunnus?
- Mistä löydän tietoa sodassa olleesta sukulaisestani?
- Entä ne veteraanit, jotka tarvitsevat apua mutta eivät oma-aloitteisesti osaa sitä hakea?
- Miksi veteraani ei pyynnöstä huolimatta saanut paikallisesta yhdistyksestä apua kuntoutukseen tai virkistykseen?
- Mikä on mukana olevien liittojen omaisuus?
- Milloin liittojen omaisuus käytetään? Kenelle se jää, kun veteraaneja ei enää ole?
Sotiemme Veteraanit – varainhankinta, mitä se on?
Sotiemme Veteraanit on neljän valtakunnallisen veteraaniliiton ja Kaatuneitten Omaisten Liiton yhteisen varainhankinnan tunnus. Sotiemme Veteraanit -varainhankintaa hallinnoi järjestöjen vuonna 2007 perustama Veteraanivastuu ry, Y-tunnus 2082231-9.
Mukana Sotiemme Veteraanit -varainhankinnassa ovat Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto, Rintamanaisten Liitto ja Kaatuneitten Omaisten Liitto. Muut järjestöt yhdistivät varainhankintansa vuonna 2006, Sotainvalidien Veljesliitto tuli mukaan yhteiseen varainhankintaan vuonna 2007.
Varainhankintaan kuuluu keräystoiminta, kuten varusmiesten ja reserviläisten tuella suoritetut lista -ja lipaskeräykset, sekä hyväntekeväisyystuotteiden myynti.
Sotiemme Veteraanit -varainhankinnan tuotosta noin 2/3 kerätään 24 keräyspiirissä ja 1/3 valtakunnallisessa varainhankintatoimistossa. Piirit jakavat keräämäänsä tuottoa useamman kerran vuodessa liittojen paikallisyhdistyksille, jotka käyttävät sitä jatkuvasti pääasiassa pienituloisimpien veteraanien ja heidän puolisoidensa kotona asumisen tukemiseen. Monessa paikallisyhdistyksessä veteraanien tukeminen perustuu valtaosin Sotiemme Veteraanit -keräyksillä saatuihin varoihin.
Valtakunnallisen varainhankintatoimiston hankkimaa tuottoa jaetaan yleensä kerran tai kahdesti vuodessa viidelle mukana olevalle järjestölle. Kunkin järjestön saama osuus perustuu niiden veteraani/ sotainvalidijäsenten määrään. Järjestöistä tuotto ohjataan niiden piirien ja yhdistysten kautta yksittäisille veteraaneille. Sotiemme Veteraanit -varainhankinnalla kerätyt varat eivät siis jää järjestöjen tileille, vaan käytetään veteraanien hyväksi mahdollisimman nopeasti. Ne sotiemme veteraanit, jotka eivät kuulu mihinkään valtakunnallisista veteraanijärjestöistä, voivat hakea apua suoraan Sotiemme Veteraanit – keräysorganisaatiolta, Veteraanivastuu ry:ltä.
Mitä keräysvaroilla tehdään?
Keräysvaroilla avustetaan etupäässä pienituloisten (bruttotulot alle 1000 euroa/kk) sotiemme veteraanien, heidän puolisoiden, leskien ja sotaleskien kotona asumista. Tuotolla avustetaan tarpeita, joihin keräyslupa on myönnetty. Eri liitoilla tuoton käyttö painottuu eri tarpeisiin, mutta kaikkia koskevia luvan mukaisia käyttökohteita ovat avustajatoiminta, kuntoutus ja kuntoliikunta, virkistystoiminta, kunto- ja virkistyskurssit, erilaisten apuvälineiden, kuten silmälasien ja rollaattoreiden hankinta, pienimuotoiset asuntojen korjaukset, pesutilojen kunnostaminen ikäihmisten tarpeita vastaaviksi, hieronta ja jalkahoidot, sekä kotiapu kuten ikkunoiden pesu ja siivous.
Suomen Sotaveteraaniliiton saamasta tuotto-osuudesta avustetaan osalla myös Suomen Sotaveteraanien Viron yhdistyksen jäseniä, inkeriläisiä ja karjalaisia heimoveteraaneja sekä heidän puolisoita ja leskiä yllämainituissa keräysluvan mukaisissa tarpeissa.
Mikä on Sotiemme Veteraanit -varainhankinnan tuotto ja kulut?
Sotiemme Veteraanit -varainhankinnan valtakunnallinen tuotto on ollut vuosittain noin 3 miljoonaa euroa. Kulut ovat olleet vuosittain noin 20 %. Eri keräystapojen ja myyntituotteiden osalta kulut vaihtelevat, mutta kokonaistuotosta ne ovat noin viidennes.
| Vuosi | Tuotto milj. € | Kulu-% | Nettotuotto milj. € | €/veteraani |
| 2006 | 3,4 | 20,6 | 2,7 | 32 |
| 2007 | 3,2 | 21 | 2,5 | 33 |
| 2008 | 2,7 | 19 | 2,2 | 33 |
| 2009 | 3,1 | 19,6 | 2,5 | 44 |
| 2010 | 3,0 | 20 | 2,4 | 47 |
Oheisesta taulukosta näkyy, että esimerkiksi vuonna 2010 varainhankinnan nettotuotto (=avustamiseen käytettävä tuotto) varainhankinnan järjestämisestä aiheutuvien kulujen jälkeen on ollut noin 2,4 miljoona euroa. Jaettuna kaikkien Suomen veteraanien määrällä tämä on noin 47 euroa/veteraani. Veteraanien ohella osalla tuotosta avustetaan sotainvalidien ja muiden veteraanien puolisoita ja leskiä. Näiden osuus tuoton saajista vaihtelee alueittain veteraani-/puolisojäsenten määrän ja tuen tarpeen vaihdellessa. Veteraania kohti laskettu 47 euroa osoittaa, että Sotiemme Veteraanit -varainhankinta on vain pieni, mutta tärkeä lisä paikkaamaan valtion tuen aukkoja
Kulut (20 % tuotosta) syntyvät pääosin myyntituotteiden ja keräysmateriaalin pakkaamisesta ja postituksista keräyspiireille, mainosmateriaalin valmistuksesta sekä valtakunnallisen varainhankintatoimiston työntekijöiden palkasta. Kentällä keräys järjestetään vapaaehtoisvoimin, eivätkä liittojen edustajat saa korvausta varainhankinnan hallinnoinnista. Huomattavaa on, että monet yhteistyökumppanit tukevat Sotiemme Veteraanit -varainhankintaa merkittävästi esimerkiksi mediatilan ja materiaalituotannon osalta.
Onko jo myöhäistä kerätä varoja sotiemme veteraanien auttamiseksi?
Rintamatunnuksen omaavia sotiemme veteraaneja on elossa yhä noin 50 000. Heistä 8 300 on sotainvalideja ja 19 000 sotatoimialueella palvelleita naisia. Sotaleskiä on elossa noin 900.
Sotiemme veteraanien keski-ikä on 88 vuotta. Talvisodassa taistelleet veteraanit ovat jo yli 90-vuotiaita. Korkeasta iästä huolimatta kahdeksan kymmenestä veteraanista asuu edelleen omassa kodissaan. Arjen vaikeutumisesta huolimatta tämä on useimpien oma tahto.
Yli puolet veteraaneista saa eläkettä, joka on noin 700–1000 euroa/kk. Ikä tuo tullessaan erilaisia tarpeita, joista selviytymiseen pienet kuukausitulot eivät riitä. Näitä ovat mm. lääkkeet ja arjessa selviytymistä helpottavat apuvälineet, kuten rollaattorit ja silmälasit. Liikkumisen vaikeutuessa koti vaatii muutostöitä, kuten kynnysten poistoja ja kaiteiden rakentamista. Moni veteraani on asunut vuosikymmenet sodan jälkeen rakennetussa rintamamiestalossaan, joka vaatii etenkin talvisin erilaisia huolto- ja lumenluontitöitä.
Sotiemme veteraaneja elää vielä jokaisessa Suomen kunnassa. Ikäihmisen kunnon heikentyessä elämä rajoittuu usein kodin lähistöön, emmekä siksi tapaa heitä usein omassa arkisessa ympäristössämme.
Vuonna 2015 sotiemme veteraanien arvioitu määrä on 23 000. Vaikka veteraanien määrä vähenee, iän noustessa avun tarve kasvaa.
Miten voin olla varma, että olette oikealla asialla?
Sotiemme Veteraanit -keräyksellä on valtakunnallinen keräyslupa. Uusin keräyslupa on myönnetty vuosille 2012-2013. Keräysluvan on myöntänyt Poliisihallitus 18.11.2011 2020/2011/2586. Keräysluvan mukaisesti Veteraanivastuu ry tekee selvityksen keräyksen tuotoista, kuluista ja tuoton käytöstä. Vuonna 2010 Veteraanivastuu on tehnyt Poliisihallitukselle selvityksen vuosien 2008–2009 keräysluvasta.
Mitä muita keräyksiä on sotiemme veteraanien hyväksi?
Sotainvalidien syyskeräykset
Sotainvalidien Veljesliiton tietyt piirit (Helsinki) ja tietyt osastot (esim. Turku, Joensuu, Naantali ja Lohja) keräävät omaa syyskeräystään varusmiesten tuella syys-joulukuussa. Tuotto käytetään kyseisen sotainvalidipiirin tai kyseisen sotainvalidiosaston hyväksi. Lisätietoa: Sotainvalidien Veljesliitto, puh. (09) 478 500.
Sotaveteraanien joululehdet
Sotaveteraanipiirit toimittavat ja myyvät tietyillä alueilla (esim. Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa) joululehtiä oman työnsä tukemiseksi. Lisätietoa: Suomen Sotaveteraaniliitto, puh. (09) 6126 200.
Rintamaveteraanien joululehdet
Rintamaveteraaniliiton Oulun piiri ja Turun osasto myyvät joululehteä oman työnsä tukemiseksi. Lisätietoa: Rintamaveteraaniliitto, puh. (09) 6840 7714.
Mikä on yhteiskunnan (=valtion ja kuntien) rooli veteraanien auttamisessa?
Valtiolla on päävastuu sotiemme veteraanien huollosta. Rintamatunnuksiin oikeutettuja ovat olleet joko määrättyinä tai vapaaehtoisesti Suomen sotiin osallistuneet, jotka saavat sen perusteella erilaisia tukia ja korvauksia. Valtio korvaa sotainvalideille sotavammoista aiheutuneita haittoja. Muiden sotiemme veteraanien tuki on selkeästi rajatumpi. Sotainvalidien korvaukset maksetaan sotilasvammalain mukaan ja rintamalisä rintamasotilas-eläkelain mukaan.
Valtion korvausjärjestelmä on puutteellinen, ja veteraanijärjestöjen tuki täydentää valtion tukea. Veteraanijärjestöjen kautta tuki saadaan osoitettua eniten sitä tarvitsevalle, ja pienelläkin rahallisella avustuksella saadaan paljon aikaiseksi.
Miten valtio tukee sotiemme veteraaneja?
Rintamatehtävissä olleet miehet ja naiset, eli rintamaveteraanit (joita sanomme sotiemme veteraaneiksi), saavat valtiolta rintamalisää. Rintamalisä on kuukausittain maksettava tuki. Sen ajatellaan korvaavan eläkettä, mitä ei sotavuosina kertynyt.
Rintamalisä on 45,82 euroa/kk. Sen maksaminen edellyttää rintamatunnusta, joka voi olla rintamasotilastunnus, naisille myönnetty rintamapalvelustunnus, rintamatunnus rintamalinnoittajille tai ulkomaalaisen rintamasotilastunnus. Rintamalisään ei vaikuta saajan tulot eikä omaisuus. Tammikuussa 2011 rintamalisänsaajia oli 51 104. Rintamalisä on verotonta tuloa.
Vähätuloiset voivat saada ylimääräistä rintamalisää, joka on 25-45 prosenttia kansaneläkkeen 94,37 euroa ylittävästä osasta. Suurin mahdollinen ylimäärinen rintamalisä on yksinasuvalle 221,27 euroa kuukaudessa ja parisuhteessa olevalle 191,45 euroa kuukaudessa. Ylimääräistä rintamalisää ei makseta, jos sen määrä jää alle 5,85 euroon kuukaudessa. Ylimääräistä rintamalisää maksetaan niille Suomessa asuville, jotka saavat rintamalisää ja kansaneläkettä. Ylimääräisen rintamalisän suuruus määräytyy kansaneläkkeen suuruuden perusteella. Tammikuussa 2011 ylimääräistä rintamalisää sai 26 080, eli hieman yli puolet sotiemme veteraaneista. Ylimääräinen rintamalisä on verotonta tuloa. Ylimääräisen rintamalisän suuruuden voi tarkistaan kansaneläkelaitoksen (KELA) paikallistoimistosta.
Lisäksi sotiemme veteraanit ovat oikeutettuja seuraaviin tukiin:
- Tuki suun ja hampaiden hoidon kustannuksiin (tuen määrä riippuu toimenpiteistä)
- 10 % alennus lääkkeiden hinnoista
- Avo-, koti- ja laitoskuntoutus rintamaveteraanien kuntoutuslain mukaisesti. Tavoitteena on vuosittainen kuntoutus, mutta eduskunnan hyväksymät määrärahat ovat liian alhaisia, jotta tavoite toteutuisi
- Mahdollisuus saada avustusta asunnon muutostöihin muuta vanhusväestöä laajemmin
Lue lisää http://www.sotaveteraaniliitto.fi/sotaveteraanien-tukeminen
Miten valtio tukee sotainvalideja?
Pysyvästi vammautuneista 96 % oli rintamamiehiä, joten he saavat rintamalisää ja mahdollista ylimääräistä rintamalisää.
Valtio maksaa sodassa vammautuneille elinkorkoa. Elinkoron suuruus määräytyy vamman tai sairauden aiheuttaman haitta-asteen mukaan. Sotavamman haitta-aste eli invaliditeettiprosentti arvioidaan lääketieteellisesti. Elinkorkoon on oikeus, kun haitta-aste on vähintään 10 %.
Yleisin korvausluokka on 10 % ja elinkorko on tällöin 75,37 euroa/kk. Koko alaraajan menetys säären kohdalta tarkoittaa 40 % haitta-astetta ja elinkorko on tällöin 301,47 euroa/kk. Sotasokean haitta-aste on 100 % ja elinkorko 753,67 euroa/kk.
Vähätuloisella sotainvalidilla on mahdollisuus saada lisäksi täydennyskorkoa.
Taulukko tärkeimmistä prosenttirajoista ja tuista:
| 10% -> |
|
| 20% -> |
|
| 25% -> 30% -> |
|
| 50% -> |
|
| 80% -> |
|
Lue lisää http://www.sotainvalidit.fi/fi/korvaukset/korvausmuodot_sotainvalideille Korvauksia haetaan Valtiokonttorilta. Päätöksiin tyytymätön voi valittaa niistä Vakuutusoikeuteen. Sotilasvamma-asioissa neuvontaa antavaa Sotainvalidien Veljesliitto ja sairaskotien neuvontapalvelujen työntekijät.
Miksi valtio tukee enemmän sotainvalideja kuin muita sotiemme veteraaneja?
Pääasiallinen ero sotiemme veteraanien korvauksissa tulee siitä, että sotainvalidit menettivät sodassa merkittävän osan terveyttään ja valtio on korvausvelvollinen.
Osalla vammat estivät työn teon tai ansiot olivat hyvin vähäisiä. Sotavammaisten asema työmarkkinoilla oli useiden kohdalla muita veteraaneja epävarmempi, koska terveys oli heikko ja monen ammattitaito oli saatu pikakoulutuksella. Kaikki eivät myöskään koskaan päässeet sairaalasta.Pysyvää hoitoa tarvitsevat saivat valtion korvaamaa laitoshoitoa. Myös kuolleisuus sotavammaisten keskuudessa oli sodan jälkeisinä vuosina paljon suurempaa kuin muulla ikäluokalla.
Mikä on valtion tuen historia?
Sodan jälkeen valtio antoi rintamamiehille mahdollisuuden hankkia asutustiloja ja -tontteja edulliseen hintaan, mutta samalla velvollisuuden huolehtia rakentamisesta ja peltojen raivaamisesta. Kaikki eivät tätä oikeutta saaneet. Erityisesti nuorimmat, jotka eivät olleet avioituneet 31.10.1945 mennessä, jäivät ilman tätä mahdollisuutta.
Sotiemme veteraaneilla on ollut mahdollisuus saada ennen eläkeikää vaikeutuneen toimeentulon tai alentuneen työkyvyn perusteella rintamasotilaseläkettä tai rintamaveteraanien varhaiseläkettä.
Sotainvalideille valtio maksoi sodasta alkaen pientä elinkorkoa, joka määräytyi fyysisen vamman vaikeuden mukaan. Ansiomenetystä ei korvattu, vaan sotainvalideille järjestettiin ammattikursseja. Koska kaikki eivät vammojensa vuoksi voineet hankkia uutta ammattia, annettiin heille täydennyskorkoa, joka mahdollisti toimeentulon. Sotainvalidit alkoivat vähitellen saada valtion korvaamaa kuntoutusta, avopalveluja ja laitoshoitoa.
Mikä on valtion tämänhetkinen tuki?
Valtio on varannut veteraanietuuksiin ja sotilasvammakorvauksiin 354 miljoonaa euroa vuodelle 2011.
Summa jakautuu seuraavasti:
- Sotilasvammakorvaukset 191,0 M€ (Tämä sisältää myös sotaleskien, sotainvalidien leskien ja varusmiesten leskien saamat huoltoeläkkeet sekä ennen vuotta 1991 loukkaantuneiden varusmiesten korvaukset.)
- Sotainvalidien hoito sairas- ja veljeskodeissa 65,2 M€
- Rintamalisät 50,0 M€
- Veteraanikuntoutus 30,6 M€
- Muu tuki 14,7 M€
- Hammashuolto 2,5 M€
Riittääkö valtion tuki?
Valtion rahat eivät riitä kaikkeen veteraanien tarvitsemaan tukeen ja kuntoutukseen.
Laki ei takaa kaikille sotiemme veteraaneille vuosittaista kuntoutusta. Jotta veteraanit voisivat asua kotona mahdollisimman kauan, he tarvitsevat apua. Yhteiskunnalle tulisi myös halvemmaksi tukea sotiemme veteraanien kotona asumista, kuin maksaa heidän laitoshoitonsa. (yhteiskunta ei siis maksa veteraanien laitoshoitoa)
Valtion sotainvalideille maksama tuki riippuu sotainvalidin haitta-asteesta. Voimassa olevaan sotilasvammalakiin sisältyvät haitta-asterajat jättävät lievävammaiset sotainvalidit korvattavan avo- ja laitoshoidon ulkopuolelle.
Valtio maksaa kunnille täyden korvauksen vaikeavammaisille sotainvalideille järjestetyistä palveluista. Silti kaikissa kunnissa sotainvalidit eivät saa palveluita tarvitsemassaan määrin.
Mitä muita etuja sotiemme veteraaneilla on?
Eri kunnat tarjoavat sotiemme veteraaneille erilaisia etuja. Näitä voivat olla esimerkiksi vapautus poliklinikka- ja terveyskeskusmaksusta, ilmainen joukkoliikenne tai maksuton pysäköinti. Usein myös oma seurakunta myöntää sotiemme veteraaneille maksuttoman hautapaikan. Monissa uimahalleissa ja muissa harrastus- ja kulttuuripaikoissa veteraanit huomioidaan alennuksella.
Kuka saa avustusta Sotiemme Veteraanit -varainhankinnasta?
Sotiemme Veteraanit -keräyksen tuotosta jaettavia avustuksia voi hakea kuka tahansa rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnuksen omaava sotiemme veteraani. Apua saa hakea myös Suomen Sotaveteraaniliittoon, Sotainvalidien Veljesliittoon tai Rintamaveteraaniliittoon kuuluva sotiemme veteraanin/sotainvalidin puoliso tai leski. Myös sotalesket saavat hakea avustusta. Avustuksia myönnettäessä huomioidaan ensisijassa pienituloisimmat, ylimääräistä rintamalisää saavat veteraanit ja puolisot.
Huom! Sotaleskeksi nimitetään henkilöä, jonka puoliso kaatui rintamalla Suomen sodissa (1939–1945).
Miten avustusta haetaan?
Liittojen jäseninä olevat sotiemme veteraanit
Suomen Sotaveteraaniliittoon, Sotainvalidien Veljesliittoon, Rintamaveteraaniliittoon tai Rintamanaisten Liittoon kuuluvat veteraanit hakevat avustusta siitä yhdistyksestä, osastosta tai kerhosta, johon he omalla paikkakunnallaan kuuluvat.
Avustusta voi kysyä yhdistyksen/osaston/kerhon puheenjohtajalta tai sihteeriltä. Heidän yhteystietonsa saa kyseisestä veteraaniliitosta:
| Suomen Sotaveteraaniliitto | (09) 6126 2015 | www.sotaveteraaniliitto.fi |
| Sotainvalidien Veljesliitto | (09) 478 500 | www.sotainvalidit.fi |
| Rintamaveteraaniliitto | (09) 6840 770 | www.rintamaveteraaniliitto.fi |
| Rintamanaisten Liitto | (09) 494 520 | www.rintamanaistenliitto.com |
Liittoihin kuulumattomat sotiemme veteraanit
Sellaiset sotiemme veteraanit, jotka eivät kuulu mihinkään valtakunnalliseen veteraaniliittoon, voivat hakea avustusta suoraan Sotiemme Veteraanit -keräykseltä. Hakemuskaavakkeen voi tulostaa internetissä osoitteesta www.sotiemmeveteraanit.fi/veteraanit/avustushakemus tai hakemuskaavakkeet voi tilata Sotiemme Veteraanit / Veteraanivastuu ry, puh. (09) 678 430.
Sotiemme veteraanien puolisot ja lesket
Sotiemme veteraanien puolisot ja lesket voivat hakea Sotiemme Veteraanit -keräystuottoa sen veteraanijärjestön yhdistyksestä, osastosta tai kerhosta, johon he omalla paikkakunnallaan kuuluvat.
Avustusta voi kysyä yhdistyksen/osaston/kerhon puheenjohtajalta tai sihteeriltä. Heidän yhteystietonsa saa kyseisestä veteraaniliitosta:
| Suomen Sotaveteraaniliitto | (09) 6126 2015 | www.sotaveteraaniliitto.fi |
| Sotainvalidien Veljesliitto | (09) 478 500 | www.sotainvalidit.fi |
| Rintamaveteraaniliitto | (09) 6840 770 | www.rintamaveteraaniliitto.fi |
Puolisot ja lesket jotka eivät ole yhdistysten jäseniä, voivat hakea avustusta suoraan Veteraanivastuu ry:ltä, kuten liittoihin kuulumattomat veteraanit.
Sotalesket
Sotalesket voivat hakea Sotiemme Veteraanit -keräystuottoa Kaatuneitten Omaisten Liiton paikallisyhdistyksen kautta. Yhdistyksen yhteyshenkilön, puheenjohtajan tai sihteerin yhteystiedot saa:
| Kaatuneitten Omaisten Liitto | (02) 2588 394 | www.kolry.fi |
Mistä tiedän, kuuluuko sukulaiseni johonkin veteraaniliittoon?
Jäsenyyden voi tarkistaa oman yhdistyksen/osaston/kerhon puheenjohtajalta tai sihteeriltä. Heidän yhteystietonsa saa kyseisestä veteraaniliitosta:
| Suomen Sotaveteraaniliitto | (09) 6126 2015 | www.sotaveteraaniliitto.fi |
| Sotainvalidien Veljesliitto | (09) 478 500 | www.sotainvalidit.fi |
| Rintamaveteraaniliitto | (09) 6840 770 | www.rintamaveteraaniliitto.fi |
| Rintamanaisten Liitto | (09) 494 520 | www.rintamanaistenliitto.com |
Mistä tiedän, onko veteraanisukulaisellani rintamatunnus?
Rintamaveteraaneille myönnettyjä tunnuksia ovat
- rintamasotilastunnus (miehille)
- rintamapalvelustunnus (naisille)
- rintamatunnus (työvelvollisille linnoittajille)
- ulkomaalaisen rintamasotilastunnus (ulkomaalaisille vapaaehtoisille)
Kaikkien näiden tunnusten hakuaika päättyi 31.12.1994
Myönnetystä tunnuksesta on merkintä sotilaspassissa ja esim. kuvallisessa Kela-kortissa, jossa on iso R-kirjain kortin kääntöpuolella. Jos näitä asiapapereita ei ole, rintamasotilastunnuksen olemassa olon voi varmistaa Puolustusvoiminen aluetoimistoista, rintamapalvelustunnuksen puolustusministeriöstä ja rintamatunnuksen sekä ulkomaalaisen rintamasotilastunnuksen Kansallisarkiston Sörnäisen toimipisteestä.
Lue lisää www.defmin.fi > usein kysyttyä > Haluaisin tietää missä sukulaiseni (esimerkiksi isoisä) palveli sodan aikana. > Veteraanien tunnukset
Mistä löydän tietoa sodassa olleesta sukulaisestani?
Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä säilytetään seuraavia henkilöasiakirjoja:
- Asevelvollisista laaditut kantakortit, jotka sisältävät tiedot asevelvollisen palvelusurasta puolustusvoimissa (laadittu pääsääntöisesti vuoden 1896 jälkeen syntyneistä)
- nimikirjat, jotka sisältävät tiedot puolustusvoimien vakinaisessa palveluksessa olleiden palvelusurasta (sekä sotilaista että siviileistä)
- puolustusvoimien terveyden- ja sairaanhoidon piirissä olleiden potilasasiakirjat
Jokaisesta asevelvollisesta on ollut kantakortti, josta selviää asevelvollisen palvelus puolustusvoimissa. Kantakortista löytyy henkilötietoja, kuten sotilasarvo, aselaji, palveluskelpoisuus, erikoiskoulutus ja kutsuntanumero. Tämän lisäksi niissä on myös tietoa palvelusajoista, kutsunnoista, erilaisista saavutuksista, haavoittumisista, sairaalakäynneistä ja taisteluista, joihin on osallistuttu. Sodan aikana kortteja on saattanut hävitä, eikä uuteen korttiin ole välttämättä saatu siirrettyä kaikkia tietoja.
Henkilöasiakirjojen saaminen käyttöön
Henkilöasiakirjat saattavat sisältää salassa pidettäviä tietoja, minkä vuoksi niiden saaminen käyttöön edellyttää tutkimuslupahakemuksen tekemistä. Tutkimuslupahakemus toimii samalla tilauslomakkeena. Lomakkeella ilmoitetaan, tullaanko asiakirjoja tutkimaan tutkijasaliin vai tilataanko niistä postitse lähetettävät kopiot. Tutkiminen Kansallisarkistossa on ilmaista, mutta kopioiden lähettäminen on maksullista.
Tilaus- ja tutkimuslupahakemuksen voi jättää Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteen asiakaspalveluun tai postittaa osoitteella Kansallisarkisto, Sörnäisten toimipiste, PL 54, 00581 Helsinki.
Kansallisarkistosta voi kysyä myös joukko-osastojen sotapäiväkirjoja, päiväkäskyjä, ansioluetteloita ja oikeusasiakirjoja.
Lisätietoa www.arkisto.fi
Entä ne veteraanit, jotka tarvitsevat apua mutta eivät oma-aloitteisesti osaa sitä hakea?
Yleisimmin sotiemme veteraani kääntyy avustushakemuksen täyttämisessä nuorempien sukulaisten, omaisten tai ystävien puoleen.
Apua saa myös:
- Sotainvalidien Veljesliiton piireistä ja osastoista saa apua avustushakemuksen täyttämiseen. Oman piirin/osaston yhteystiedon saa Sotainvalidien Veljesliitosta, puh. (09) 478 500.
- Suomen Sotaveteraaniliiton sosiaalineuvojilta saa apua avustushakemuksen täyttämiseen. Oman alueen sosiaalineuvojan yhteystiedon saa Suomen Sotaveteraaniliitto, puh. (09) 612 6200.
- Rintamaveteraaniliiton piirit ja osastot auttavat mahdollisuuksiensa mukaan. Oman piirin/osaston yhteystiedon saa Rintamaveteraaniliitto, puh. (09) 684 0770.
- Rintamanaisten Liiton yhdistykset auttavat mahdollisuuksiensa mukaan. Oman yhdistyksen yhteystiedon saa Rintamanaisten Liitto, puh. (09) 494 520 (ma–ke 9–12) tai www.rintamanaistenliitto.com/yhdistykset.
- Kaatuneitten Omaisten Liiton paikallisyhdistykset auttavat. Oman paikallisyhdistyksen yhteystiedon saa Kaatuneitten Omaisten Liitto, puh. (02) 258 8394 tai www.kolry.fi/jäsenyhdistysluettelo.
Kun tiedät apua tarvitsevan sotiemme veteraanin, tulosta avustushakemus internetistä osoitteesta www.sotiemmeveteraanit.fi/veteraanit/avustushakemus. Toimita avustushakemus täytettynä Sotiemme Veteraanit, PL 600, 00521 Helsinki. Keräysorganisaatio selvittää, kuuluuko hakija johonkin veteraanijärjestöistä ja mitä kautta hän voi parhaiten saada apua Sotiemme Veteraanit -keräystuotosta.
Miksi veteraani ei pyynnöstä huolimatta saanut paikallisesta yhdistyksestä avustusta kuntoutukseen tai virkistykseen?
Kuntoutusoikeus on tunnuksen omaaville veteraaneille lakisääteinen etuus, joten harvat yhdistykset avustavat kuntoutusta ainoastaan harkinnanvaraisesti. Kuntoutuksen tukeminen on monessa veteraaniyhdistyksessä mahdotonta, sillä yhdistykset haluavat jakaa keräystuottoa usein mahdollisimman monelle apua tarvitsevalle jäsenelleen. Jos yhdistys on päättänyt tukea esimerkiksi 60 eurolla kaikkia apua tarvitsevia jäseniään, tämä summa ei valitettavasti riitä veteraanin kuntoutuksen tukemiseen. Avustusta tulee antaa niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, mutta toisillekin, jotka joutuvat samaan tilanteeseen, tulee rahan riittää.
Avustuskohteet voidaan jakaa hintansa perusteella eri ryhmiin, joita avustetaan harkinnan mukaan.
Kallis asia esimerkiksi laitoshoito
Hoidon järjestämien on yhteiskunnan (valtio ja kunnat) velvollisuus, järjestöt eivät voi ottaa hoitovastuuta tekemällä maksusitoumuksia laitoshoidosta. Laitoshoidon todelliset kulut ovat Veljes- ja sairaskodeissa noin 5 500 –7 000 euroa kuukaudessa. Kunnallisten laitosten pitkäaikaishoidon asiakasmaksut ovat 85 prosenttia asiakkaan tuloista. Tämä on tuettu hinta, sillä maksu kattaa yleensä vain pienen osan todellisista kuluista.
Keskihintainen asia esimerkiksi rollaattori
Tämänkaltaisia hankintoja tuetaan keräysvaroin. Veteraaniyhdistysten taloustilanne kuitenkin vaihtelee ja mahdollisuudet tuen myöntämiseen eivät aina ole yhtä hyvät. Kannattaa muistaa, että tukea annetaan niille, jotka myös taloudellisesti todella ovat tuen tarpeessa sekä että tuki voi olla myös vain osa kustannuksista.
Osalla kuntia on rollaattoreita saatavissa lainaksi. Asia kannattaa tarkistaa ennen oman hankintaa.
Edullinen asia esimerkiksi ikkunoiden pesu, hieronta tai jalkahoito
Paikallisessa veteraaniyhdistyksessä noudatetaan tarveharkintaa, joka perustuu joko tuloihin tai terveydentilaan. Tavoitteena on, että sotiemme veteraanit voisivat selviytyä omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään.
Mikä on mukana olevien liittojen omaisuus?
Veteraanijärjestöt
Sotainvalidien Veljesliitto on järjestöstä varakkain. Se omisti hoito- ja kuntoutuslaitoksia, jotka on myyty ehdolla, että sotainvalidit saavat niissä edelleen hoitoa ja kuntoutusta. Kyyhkylän kuntoutussairaala myytiin vuonna 2004 Mikkelin kaupungille ja Kauniala vuonna 2006 Vantaan kaupungille. Sotainvalidien Veljesliiton omaisuus on pääosin peräisin näistä myynneistä.
Muiden veteraanijärjestöjen omaisuus koostuu pääasiassa veteraanien hankkimista varoista ja saaduista lahjoituksista.
Alla olevaan taulukkoon on koottu tiedot vetraaniliittojen varallisuudesta. Omaisuus on myös jaettu sotainvalidi-/ veteraanijäsenmäärällä. Kun mukaan lasketaan myös puolisojäsenet, omaisuus jäsentä kohden on pienempi.
Liittojen jäsenmäärät 1.1.2011:
- Sotainvalidien Veljesliitto 8 275 sotainvalidijäsentä ja 13 865 puolisojäsentä
- Suomen Sotaveteraaniliitto 31 000 jäsentä ja 13 000 puolisojäsentä
- Rintamaveteraaniliitto 7 400 jäsentä
- Rintamanaisten Liitto 2 700 jäsentä
- Kaatuneitten Omaisten Liitto 400 sotaleskeä
| Veteraanijärjestö, tilanne 31.12.2010 | Pysyvät vastaavat ja vaihtuvat vastaavat | Pakolliset varaukset ja vieras pääoma | Omaisuus / oma pääoma | Omaisuus / veteraani-jäsen |
|---|---|---|---|---|
| Sotainvalidien Veljesliitto(Kaunialan vuokravaraus 8 M€) | 23 700 000 | -8 494 500 | 15 205 500 | 1 838 € |
| Suomen Sotaveteraaniliitto | 1 737 000 | -807 000 | 929 000 | 30 € |
| Rintamaveteraaniliitto | 260 000 | -166 000 | 94 000 | 12 € |
| Rintamanaisten Liitto | 301 000 | -204 000 | 97 420 | 36 € |
Veteraanijärjestöjen säätiöt
Sotainvalidien Veljesliiton tuki- ja perinnesäätiö tukee sotainvalidien ja heidän puolisoidensa ja leskien kotona selviämistä avustajatoiminnan kautta, vaalii sotainvalidityön perintöä ja tukee historiantutkimusta. Sen omaisuus käytetään pääosin vuoteen 2013 mennessä.
Suomen Sotaveteraaniliiton Sotainveteraanien tuki- ja perinnesäätiön tehtävänä on tukea suomalaisia veteraaneja ja heidän perheenjäseniään henkisesti ja taloudellisesti sekä edistää veteraaniperinteen vaalimista. Sen omaisuus käytetään sotaveteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä hyväksi.
Rintamaveteraaniliiton kannatus- ja perinnesäätiön tarkoitus on tukea taloudellisesti veteraaneja, heidän puolisoita ja leskiä.
Kannatus- ja Perinnesäätiön omaisuus toimii kiinteästi Rintamaveteraaniliiton yhteydessä. Kannatussäätiön omaisuutena on ollut huoneistoja (3) Helsingin Kruununhaassa. Huoneistot on myyty ja tuottoja on jo käytetty ja käytetään parhaillaankin liiton veteraanijäsenten hyväksi.
31.12.2009:
Kannatussäätiön säädepääoma 523 000 €
Vuonna 2011 rintamaveteraaneille jaetaan 100 000 €
| Säätiöt, tilanne 31.12.2010 | Pysyvät vastaavat ja vaihtuvat vastaavat | Pakolliset varaukset ja vieras pääoma | Omaisuus / oma pääoma |
|---|---|---|---|
| Sotainvalidien Veljesliiton tuki- ja perinnesäätiö | 686 400 | - 10 000 | 1 042 000 |
| Suomen Sotaveteraaniliiton Sotaveteraanien tuki- ja perinnesäätiö | 627 000 | -10 000 | 676 400 |
| Rintamaveteraaniliiton kannatus- ja perinnesäätiö | 680 000 | -60 000 | 620 000 |
Huom! Säätiöt EIVÄT saa varoja Sotiemme Veteraanit -keräyksestä.
Veteraanijärjestöjen piirit ja yhdistykset
Sotainvalidien Veljesliitto
Sotainvalidien Veljesliiton piirien ja osastojen yhteenlaskettu, taseen mukainen omaisuus on 15 000 000 €, eli 678 € / jäsen ja puolisojäsen. Piirit ja osastot käyttävät varansa sotainvalidien, heidän puolisoiden ja leskien hyväksi alueillaan.
Suomen Sotaveteraaniliitto
20 Sotaveteraanipiirin ja yhdistysten sekä niitä lähellä olevien säätiöiden varoja selvitetään parhaillaan. Sotaveteraaniyhdistykset, piirit ja säätiöt käyttävät varansa sotaveteraanien, heidän puolisoiden ja leskien hyväksi alueillaan.
Rintamaveteraaniliitto
Rintamaveteraaniliiton piirien varallisuus on 410 000 € eli 54 € / jäsen. Piiryhdistykset ovat jo jokin aika sitten realisoineet mahdolliset omaisuutensa, ja käyttävät varoja piirinsä alueella olevien veteraanijäsenten hyväksi.
Rintamanaisten Liitto
Rintamanaisten Liitto ei ole organisoitunut piireihin. Rintamanaisten Liitolla oli v. 2009 alaisuudessaan 24 yhdistystä, joiden yhteenlaskettu omaisuus (31.12.2009) ol1 314 441 € eli 116 € / jäsen.
Kaatuneitten Omaisten Liitto
Kaatuneitten Omaisten Liitossa on jäseniä (1.1.2010) yhteensä 6 600, heistä sotaleskiä on 400. Suurin osa liiton jäsenistä on sotaorpoja, jotka eivät ole oikeutettuja saamaan avustusta Sotiemme Veteraanit -keräystuotosta. Kaatuneitten Omaisten Liiton kuntoutuskoti Marielund on myyty ja siitä saaduilla varoilla tuetaan vuosittain sotaleskien kuntoutusta.
Sotalesket ovat iältään yli 90-vuotiaita, joten liitto on arvioinut, että sotaleskien kuntoutusta tuetaan vielä noin kymmenen vuoden ajan. Kaatuneitten Omaisten Liiton taseen (31.12.2009) mukainen omaisuus on 1,1 milj. euroa. Liiton jäsenyhdistyksillä (72) ei ole omaisuutta.
Milloin liittojen omaisuus käytetään? Kenelle se jää, kun veteraaneja ei enää ole?
Sotainvalidien Veljesliiton omaisuus
Varallisuudesta käytetään jäsenten hyväksi puolet vuoteen 2012 mennessä ja koko varallisuus sotainvalidien, heidän puolisoidensa ja leskiensä elinaikana.
Lisätietoa www.sotainvalidit.fi, pääsihteeri Markku Honkasalo puh. (09) 4785 0200 tai 0500 226 786
Suomen Sotaveteraaniliitto
Suomen Sotaveteraaniliitto ja sen jäsenyhdistykset jatkavat huolto- ja tukitoimintaansa niin kauan kuin sotaveteraanit, heidän puolisonsa ja leskensä sitä tarvitsevat. Sotaveteraaniyhteisöjen varat käytetään sotaveteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä hyväksi. Suomen Sotaveteraaniliitto on linjannut toimintaansa 2020-luvulle asti.
Lisätietoa www.sotaveteraaniliitto.fi, toiminnanjohtaja Markku Seppä puh. (09) 6126 2012 tai 0400 921 332
Rintamaveteraaniliitto
Rintamaveteraaniliiton liittokokous on v. 2007 ja 2009 tulevaisuussuunnitelmaan hyväksynyt suunnitelman, että liitto lopettaisi toimintansa vuonna 2015. Piirien ja osastojen toiminnan jatkamisesta ei ole päätöksiä ja seuraavat liittokokoukset saattavat liitonkin osalta muuttaa tavoitteitaan. Aikaisemmat liittokokouspäätökset eivät sido seuraavien liittokokousten päätöksiä. Ennen liiton toiminnan lopettamista liiton omaisuus ja Kannatus- ja Perinnesäätiön säädepääoma käytetään liiton veteraanijäsenten hyväksi.
Lisätietoa www.rintamaveteraaniliitto.fi, toiminnanjohtaja Pirjo Jaakola puh. (09) 6840 770 tai 050 569 9181
Rintamanaisten Liitto
Rintamanaisten Liitto jatkaa toimintaansa niin kauan kuin jäsenet sitä tarvitsevat. Kun liitto päättää purkautua, käytetään jäljelle jääneet varat rintamanaisten huoltotyöhön. Kun jokin liiton yhdistyksistä päättää lopettaa toimintansa, se käyttää tätä ennen varat jäsentensä hyväksi tai vaihtoehtoisesti siirtää lopetuksen yhteydessä jäljellä olevat varat Rintamanaisten Liitolle. Liitto käyttää sen jälkeen tätä varallisuutta vuosittain kyseisen, toimintansa lopettaneen yhdistyksen entisten jäsenten hyväksi.
Lisätietoa www.rintamanaistenliitto.com , toiminnanjohtaja Soili Myllys puh. (09) 494 420 tai 050 501 5310
Kaatuneitten Omaisten Liitto
Sotalesket ovat iältään yli 90-vuotiaita, joten liitto on arvioinut, että sotaleskien kuntoutusta tuetaan vielä noin 10 vuoden ajan.
Lisätietoa www.kolry.fi, toiminnanjohtaja Leena Mankkinen puh. 02 258 8790.
